Kuinka saada kv-osaaja jäämään?

Kontiolahtelaisen Fodesco Oy:n toimitusjohtaja Zoltan Toth tuli alun perin Suomeen opiskelemaan, ja hän on nyt viihtynyt uudessa kotimaassaan jo parinkymmenen vuoden ajan. Unkarilaislähtöisellä Tothilla on omakohtaista kokemusta siitä, millaisia haasteita ulkomaalaiset työntekijät kohtaavat Suomeen asettuessaan.

“Ensimmäiset pari–kolme vuotta oli todella rankkaa. Ulkomaalaisena oli vaikeaa saada töitä, ja koko toimeentulo oli siitä kiinni. Olisin tullut todella hyvin toimeen englannin kielellä, mutta se ei tuntunut riittävän”, hän kertoo.

Vieraan kielen ja kulttuurin parissa sosiaalisten suhteiden muodostaminen voi olla haastavaa. Siksi on tärkeää, että kansainväliset työntekijät pääsevät mukaan yhteiseen toimintaan myös työajan ulkopuolella.

Turun kaupungilla asiakasohjaajana työskentelevä Jonathan Murphy tunnistaa yhteisöllisyyden merkityksen. Hän on rakentanut omaa ihmissuhdeverkostoaan harrastusten ja yhteisten vapaa-ajan aktiviteettien avulla. Ne ovat auttaneet paitsi tasapainottamaan työelämää, myös harjaannuttamaan hänen suomen kielen taitoaan.

“Integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan on yhteydessä kaikkiin elämän osa-alueisiin, niin työhön kuin vapaa-aikaan”, Murphy tiivistää.

Uuden kielen oppiminen on aikaa ja resursseja vaativa prosessi. Murphyn mielestä suomea kannattaa käyttää rohkeasti arkipäivän tilanteissa, jolloin kielitaito harjaantuu lähes huomaamatta.

“Tilanteesta riippuen voi käyttää joko omaa äidinkieltään, suomea, tai näiden sekoitusta. Omassa arjessani puhun suomea ja englantia sekaisin”, hän kertoo.

Toth vertaa kielen opiskelua sijoittamiseen. Suomen kielen opiskelu vaatii panostuksia, mutta oppimisesta seuraavat hyödyt helpottavat elämää merkittävästi.

“Jos täällä haluaa pärjätä hyvin, niin täytyy opetella puhumaan suomea. Kun puhuu vain englantia ja elää omassa kuplassaan, on riski sille, että päätyy harkitsemaan varasuunnitelmaa ja maasta lähtemistä”, Toth painottaa.

Murphy on kokenut saavansa työnantajaltaan hyödyllistä tukea muun muassa kielimuuriin liittyvien haasteiden kanssa. Ennakointi ja mukautuva työyhteisö ovat auttaneet häntä sopeutumaan tehtäväänsä.

“Jos meillä on tapaaminen parin päivän päästä, voimme lähettää etukäteen asialistan, joka sisältää käsiteltävien aiheiden lisäksi tapaamisessa käytettävän kielen. Se antaa ei-natiiville puhujalle aikaa valmistautua ja kerrata aiheeseen liittyvää sanastoa”, hän kertoo.

Viihtyisän työilmapiirin lisäksi työnantajan on hyvä kiinnittää huomiota myös muun elämän tukemiseen. Lähimpien kollegoiden ja esihenkilöiden tulisikin reagoida herkästi työntekijän mieltä painaviin asioihin. Kuunteleminen ja avun tarjoaminen ovat luonnollinen osa toimivaa vuorovaikutusta.

Haasteista huolimatta sekä Toth että Murphy ovat viihtyneet Suomessa.

“Olen iloinen siitä, että kokemukseni suomalaisesta työpaikasta on ollut erittäin positiivinen. Olemme yhdessä onnistuneet luomaan työkulttuurin, jossa jokainen meistä voi tehdä parhaansa”, Murphy toteaa.