Työnantajabrändistä potkua kv-rekrytointiin

Erilaisilla työnhakijoilla on erilaisia tavoitteita. Työnantajaa kohtaan asetettuihin odotuksiin voivat vaikuttaa työnhakijan kotimaa ja kulttuuri sekä koulutustaso ja yhteiskunnallinen asema.

“Perheen aseman varmistaminen on aika keskeistä, että on ruokaa pöydässä ja katto pään päällä. Kun perustarpeet on turvattu, alkavat muutkin asiat, kuten kehittymismahdollisuudet tulla työssä tärkeiksi”, kertoo Pertti Laitinen Karelia-ammattikorkeakoulusta.

Tavoitteista riippuen työnhakijat odottavat toimivien prosessien ja kilpailukykyisen palkan lisäksi sopivasti haastetta sekä mahdollisuuksia kehittymiseen ja innovointiin.

Houkuttelevuutta voidaan mitata esimerkiksi viisiosaisen EmpAt-mallin (employer attractiveness framework) avulla, joka auttaa hahmottamaan työnantajamielikuvan eri osa-alueita. Malli tarkastelee yritystä 1) kiinnostavuuden, 2) työyhteisön toimivuuden, 3) ansainta- ja kehittymismahdollisuuksien sekä 4) vetovoimaisuuden näkökulmista.

“Työn kiinnostavuus ja toimiva työyhteisö ovat monille työntekijöille todella tärkeitä asioita. Ja tietenkin työstä saatavan kokonaiskompensaation tulee olla suhteessa työntekijän koulutukseen, osaamiseen, motivaatioon ja työn tulokseen”, Laitinen sanoo. 

Kestävä työnantajamielikuva muodostuu asioista, jotka pitävät paikkansa. Jos ulospäin rakennettu kuva ei vastaa todellisuutta, potentiaalisten työnhakijoiden luottamus yritystä kohtaan heikkenee.

“Työntekijät kertovat kyllä itse kokemuksistaan ainakin epävirallisesti.”

Työntekijöiden odotukset yritysten joustavuutta kohtaan ovat kasvaneet. Neljä viidestä kansainväliseen tutkimukseen osallistuneesta vastaajasta oli sitä mieltä, että kahdesta samanlaisesta työpaikasta he valitsisivat sen, joka tarjoaa mahdollisuuden joustavaan työskentelyyn.

“Täytyy miettiä, onko yrityksessä joustavuutta ja toimiiko se kumpaankin suuntaan? Ihmisillä on erilaisia elämäntilanteita, kuten pikkulapsivaihetta tai sairastumisia, jotka työnantajan täytyy huomioida”, Laitinen kertoo.

Työnhakijat punnitsevat myös yritysten luotettavuutta. Positiivista mielikuvaa luovat muun muassa yrityksen kannattavuus, vastuullisuus ja halukkuus toiminnan kehittämiseen.

“Kannattavissa yrityksissä on varattu kunnolla aikaa perehdyttämiseen. Silloin työntekijälle rakennetaan ihan eri tavalla mahdollisuus onnistua työssään, kun yksilöön ei kohdistu välittömästi valtavaa tulospainetta.”

Lisäksi Laitinen mainitsee, että työntekijöille tulee tarjota riittävästi tukea, mutta myös osoittaa luottamusta. Tuen tarjoaminen edellyttää seurantaa, mutta liiallista valvontaa kannattaa pyrkiä välttämään.

Oikeanlainen viestintä auttaa yritystä rakentamaan yhtenäistä työnantajamielikuvaa. Laadukas viestintä on selkeää, informatiivista ja realistista. Viestintäkanavat ja käytettävä kieli valikoidaan tavoitellun kohderyhmän mukaan.

Haastavien tilanteiden käsitteleminen vaikuttaa osaltaan yrityksestä muodostuvaan mielikuvaan. Selkeät viestinnän linjaukset ja nopea reagointi auttavat minimoimaan syntyviä vahinkoja.

“Yrityksessä täytyy olla riskienhallintamallit ja -prosessit kunnossa. Jos esimerkiksi työntekijöille tai asiakkaille on aiheutettu harmia, niin heti käsi pystyyn virheen merkiksi ja korjaamaan se tilanne”, Laitinen neuvoo.

Investoinnit, innovaatiot ja muut positiiviset uutiset vahvistavat yrityksestä muodostuvaa myönteistä kuvaa. Jos yritys ottaa kantaa ajankohtaisaiheisiin, on hyvä pohtia, miten kannanotot puhuttelevat yrityksen toivomaa kohderyhmää.

Selkeän työnantajamielikuvan avulla yritys tavoittaa kaipaamansa osaajat. Work in Finland auttaa yritystäsi kehittämään rekrytointiosaamista ja kansainvälisesti houkuttelevaa työnantajamielikuvaa.

Ratkaisuja työvoimapulaan -valmennus antaa työnantajille lähtötasosta riippumatta perusosaamisen kansainvälisten rekrytointien tekemiseen. Valmennuskokonaisuus on maksuton eikä se sido osallistujaa mihinkään.